Espoonlahdella

Espoossa hämärikeinussa, synttärisankari Milja meni tolppien taakse piiloon ->

Espoon reissulta tuotiin kaksi tärkeää pistettä, vaikka kuusi olikin kaikkiaan kahdesta pelistä tarjolla. Ensimmäisessä pelissä kohdattiin Espoon pesiksen tytöt, jotka tyrmäsivät janalaiset ihan pystyyn 2-0 (8-0, 14-6). Pienoinen kitkerän puoleinen maku jäi Espoon pelinjohtajan Tatu S:n vetämästä taktiikasta, jossa syöttötuomaria "hieman" ohjaamalla peli lähti vapaataipaleilla rullaamaan espoolaisille. Ei sillä, että ehkä siinä lukkarimme otteissa jotain korjattavaa sääntöjen puitteissa olisi ollut, mutta tapa jolla syöttötuomari ohjattiin oli räikeän väärä. Selityksen mukaan oikeat otteet pitää opetella, mutta kun kyseessä on e-juniorit ja syöttötuomarina täysin ohjattavissa oleva nuori kaveri, se siitä fair playsta tai muusta hyvien tapojen mukaisesta pelaamisesta. Onko kaikki aseet käytettävissä jo tämän ikäisille? Paremmille silti hävittiin, siitä ei jäänyt epäselvää. Janan lyöntipeli ei oikein lähtenyt kunnolla kulkemaan, eli se hyökkääminen jäi torsoksi. Paineetta on vastustajan helppo pelata. Oltiin vähän lampaita tässä ensimmäisessä pelissä.

Toinen peli sarjakärki Puhtia vastaan tuntui epätoivoiselta, mutta mitä vielä. Alkutahdit näytti, että tämä pelihän on voitettavissa. Ensimmäinen vuoropari lämmiteltiin puolin ja toisin. Toisessa pistettiin homma rullaamaan ja lyönnit alkoivat tippumaan taakse, eikä puhtilaisten räpylään meinannut pallo millään tarttua. Näytti siltä, että nyt on meidän sauma viedä. Kolmanteen vuoropariin se taas kesti, johdettiin kolmella juoksulla ennen Puhdin tasoittavaa. Kunnari täyteen kenttään vei Puhdin 6-7 jaksovoittoon. Hitsin hitsi, harmitti aivan vietävästi. Toinen jakso oli sitten meidän näytöstä. Oikeastaan tämä oli jatkumo ensimmäisestä jaksosta, mutta ulkopeli tiivistyi juuri sopivasti. Toinen jakso Janalle 5-1. Superi aloitettiin murskaavasti pitämällä Puhti nollilla nopeilla kolmella poltolla. Yksi vaivainen juoksu riittäisi voittoon. Jännitystä riitti, kärki kärvähti, mutta toinen etenijä siirrettiin kakkoselle, josta siirtyminen kolmoselle näytti pirskatti jo palolta, mutta pallo lipesikin pesävahdin räpylästä pyörimään pesän ulkopuolelle. Jännitys tiivistyi seuraavan lyöjän kopittaessa itsensä pois. Ei paloja enää tähän, kiitos. Ja kuin tilauksesta mailanvarren jatkona ollut janalainen pamautti takakentälle väliin ja tuloksena juoksu Janalle. Saimme kaksi tärkeää pistettä kotiin. 

Sarja on äärimmäisen tasainen, mitalit tulevat olemaan hikisen työn takana. Ylempi jatkosarja on tarjonnut juuri niitä pelejä, jotka ovat kehittymisen edellytyksenä. Etenkin henkinen puoli saa sitä raakaakin raaempaa kokemusta. Periksi ei anneta, eikä armoa pyydetä. Ja peli on ohi vasta sitten kun se on loppu.

Kaksi peliä jäljellä, Paukku kohdataan lauantaina 14.9. Hämeensaaren kentällä. HP oranssien pelin päivämäärä on vielä avoin.